keskiviikko 27. kesäkuuta 2018

Maalaisidylliseinä

Rakensimme muutama vuosi sitten pihan perälle puuvaja-puutarhatarvikepiharakennuksen. Rakennuksen, arkinimeltään puuvaja, toisessa päässä on polttopuiden koti ja toinen puoli on pyhitetty puutarhatarvikkeille, ruukuille, lyhdyille ja lasten pihaleluille. 

Tästä lähdettiin liikkeelle. :) Heinikkoa, rikkakasveja, suorastaan laiminlyöty puutarhan osa - ja vielä varsin näkyvä sellainen! Pikkuhiljaa kannoin paikalle esille asetettavia työkaluja, kukkalaatikon (vähän vinossa) ja pari amppelia. Parina talvena seinällä on ollut lyhtyjä valaisemassa tietä puuvajalle. That´s it. 


Puuvajan pitkä seinä on talomme suuntaisesti ja tähän kevääseen saakka täysin paljas kasveista tai minkäänlaisista pihakoristeista. Seinä on melko keskeisellä paikalla etupihallamme, joten päätimme tehdä asialle jotakin.


Vanhan ikkunan saimme erään vanhan maalaistalon ikkunaremontin myötä. Ikkunoita on meillä kaksi, joista toinen odottaa vielä uutta käyttötarkoitustaan. Ikkunalasien taakse mies ruuvasi pleksin, jotta seinän takaa joskus törröttävät haravanvarret ja jääkiekkomailat eivät riko upeita, käsintehtyjä ikkunalaseja. Pleksi ei näy ikkunan takaa ollenkaan, mutta tekee ikkunasta nyt turvallisemman. 


Meillä on muutamia upeita, vanhoja työkaluja ja entisajan tarvikkeita, joita olemme vaalineet. Nyt niille löytyi vihdoin koti! Osa työkaluista on ollut vielä viime kesänä käytössä, mutta tästä eteenpäin niiden tärkein tehtävä on ilahduttaa ja kertoa tarinoita menneistä ajoista. Työkalut ovat isäni peruja pirkanmaalaisen maalaistalon piha- ja peltotöistä. 

Ripustimme työkalut kaverilta saatuun heinäseipääseen rautalangalla. Näin työkalujen ripustuskorkeutta voi halutessaan muuttaa tai vaikkapa vaihtaa paikkaa. 


Teetin muutaman kukkalaatikon puualan opiskelijan näyttötyönä, ja laatikot ovat todella hienoja! Jopa niiden multatilasyvyyttä saa säädeltyä riippuen istutettavan kasvin multatilan tarpeesta kahteen eri syvyyteen.

Tähän kukkalaatikkoon istutin perinteisiä punaisia pelargonioita ja kaveriksi valkoisia lumihiutaleita. Paikka on paahteinen, mutta nämä kesäkukat selviävät, kunhan muistan kastella. Pohja laudat ovat harvassa, joten ylimääräinen vesi pääsee sopivasti pois.


Saviruukut viihtyvät auringossa ja pääsevät toisinaan tositoimiinkin lepopaikaltaan. Maitotonkat ovat talon isännän isän peruja, niillä aikoinaan kuljetettiin maito kotiin Pohjois-Karjalassa. 



 
Puuvajan edusta varmasti elää vielä moneen kertaan ja joka kesä näyttää vähän erilaiselta, mutta tällä erää olemme erittäin tyytyväisiä muutokseen! 

2 kommenttia:

  1. Tosi ihanan näköistä <3 Mukavaa loppuviikkoa teidän poppoolle <3

    VastaaPoista
  2. Hei! Löysin blogisi Instan kautta ja liityin lukijoihin. Hieno vaja yksityiskohtineen <3 Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista